Iho, vatsa ja suolisto
Iho-, tassu- ja korvaoireita on 30 %:lla vastausten koirista. Selvästi yleisin oire on kutina, josta kärsii 2/3 oireisista koirista, eli 20 % kaikista vastausten koirista. Seuraavaksi yleisimmät oireet ovat korvien kutina, hiiva yleisesti ja hiiva korvissa. Alla olevassa kuvassa on esitetty erilaisten oireiden jakautuminen oirehtivissa koirissa. Yhdellä koiralla voi siis olla useampia erilaisia oireita.
Kyselyssä tiedusteltiin iho-, tassu- ja korvaoireiden alkamisikää sekä esiintymistiheyttä. Vastauksista voi arvioida, että lähes puolella oireet ovat alkaneen 1–2 vuoden iässä ja noin kolmasosalla alle vuoden iässä, loput yli 2-vuotiaana. Ulkoisten tekijöiden aiheuttamat atopiatyyppiset oireilut ovat tyypillisesti kausittaisia ja vaihtelevat ulkoisen tekijöiden mukaan. Pakkanen, talvi ja kuiva ilma aiheuttaa monille koirille oireilua, mutta osalle puolestaan syksyn kosteus ja sen mukanaan tuomat tekijät. Atopiaoireiden laukaisijana voivat olla myös monet muut ulkoiset tekijät ja oireilu voi kohdistua esim. kevätkesäkaudelle, jos koira on herkistynyt vaikkapa erilaisille siitepölyille, kuten koivulle tai heinille. Osan oireisto on liitetty erilaisiin ruoka-aineisiin ja helpotusta oireisiin on saatu ruokavalion muokkauksella. Oireilevista 158 koirasta ulkoloisten mahdollisuus oireiden takana on poissuljettu 136 koiralla.
Seuraavassa kuvassa on esitetty koirien varsinaiset diagnoosit allergian/atopian osalta eli 12 %:lle kaikista vastausten koirista (66 koiraa) on diagnosoitu atopia ja/tai allergia jonkun tahon toimesta. Diagnoosin on tehnyt 30 koiralle alaan erikoistunut eläinlääkäri ja 31 koiralle yleiseläinlääkäri. Viisi on omistajien omadiagnosoimia. Diagnosoiduista koirista noin puolella on atopia ja noin neljäsosa on ruoka-aineallergisia sekä neljäsosalla on jonkinlainen yhdistelmä molempia.
58:lle (88 %) näistä diagnoosin saaneista koirista on löytynyt sopiva hoitomuoto tai eri hoitomuotojen yhdistelmä, jolla oireet on saatu hallintaan. Käytetyt hoitomuodot löytyvät alla olevasta kuvasta. Valitettavasti 8 koiralle ei ole sopivaa hoitomuotoa oireiden hallintaan löytynyt, vaikka useita kuvassa näkyviä hoitomuotoja tai niiden yhdistelmiä on kokeiltu.
Muita iho-, tassu- ja korvaoireiden taustalla olevia diagnooseja ovat mm. kapitartunta ja erilaiset muut autoimmuunisairaudet.
Erilaisista vatsa- ja suolisto-oireista kärsii 24 % eli 129 vastausten koirista.
Seuraavassa kuvassa on esitetty erilaisten oireiden jakautuminen. Yhdellä koiralla voi siis olla useampia eri oireita. Oireilevista koirista 2/3:a vaivaa herkkävatsaisuus. Muita tyypillisimpiä vatsa- ja suolisto-oireita ovat närästys ja löysä vatsa tai ripuli, jotka ovat oireina puolella oireilevista koirista.
16 %:lle kaikista vastausten koirista on tehty ulostetutkimusta sisäloisten varalta. 32 % vastausten koirista madotetaan sisäloisten varalta säännöllisesti kerran vuodessa. 29 % madottaa koiransa säännöllisesti pari kertaa vuodessa tai useammin, jos on tarvetta esim. matkailun vuoksi. Lähes yhtä moni eli 27 % madottaa satunnaisesti. 11 % hyödyntää ulostetutkimusta madotustarpeen arvioinnissa. Loppuja 14 koiraa ei madoteta. 15 koiralla on todettu tutkimuksessa sisäloisia tai nähty niitä suoraa ulosteessa.
Kyselyn vastausten koirista 30 koiralla (6 %) on todettu napatyrä. Tämän lisäksi yhdellä on perineaalityrä ja 7 koiralla joku muu tyrä. Ruokatorven laajentumaa (megaesofagus) sairastaa kolme koiraa. Ruokatorven laajentuman vakavat tapaukset havaitaan usein jo pennun siirtyessä kasvattajan luona kiinteämpään ruokaan ja usein nämä päätyvät jo silloin eutanasiaan.
Vatsaan tai suolistoon liittyviä sairauksia on diagnosoitu 3 %:lla (18) kyselyn koirista. Sairauksina ovat mm. erilaiset krooniset tai akuutit enteriitit (ruoansulatuskanavan tulehdus), gastriitit, haiman vajaatoiminta ja imeytymisongelmat sekä harvinaisemmat sairaudet. Sairaudet on pääosin saatu hoidettua tai kroonisemmat sairaudet ovat hoidoilla/ruokavaliolla hallinnassa.