Muut sairaudet

Maksan, haiman, munuaisten tai kilpirauhasen sairauksia on diagnosoitu 3 %:lla (16) vastausten koirista. Kilpirauhasen vajaatoiminta on todettu neljällä koiralla, eikä sitä ole kaikilla saatu hallintaan. Haiman vajaatoimintaa on kolmella koiralla ja haimatulehdus on ollut kahdella koiralla, kuten myös maksatulehdus. Muita yksittäisiä diagnooseja ovat erilaiset munuaisten vajaatoiminnat, kasvain ja erilaiset ohimenevät oireiden ja arvojen heittelyt.

Virtsa-/virtsatieongelmia ei ole ollut suurimalla osalla vastausten koirista. Muutama prosentti on sairastanut pentuajan virtsatietulehduksia tai yksittäisiä virtsatietulehduksia vanhempana. Reilun 4 %:n vaivana on virtsankarkailu, joka on yleisimmin steriloitujen narttujen ongelmana. Neljää koiraa virtsatietulehdukset ovat vaivanneet usein toistuvasti ja parilla koiralla on todettu virtsakiteitä/-kiviä sekä lisäksi muutamia muita yksilöimättömiä ongelmia virtsateissä.

Kouristuskohtauksia saaneiden ja epilepsiaa sairastavien koirien osuus vastanneista on esitetty alla olevassa kuvassa. Koirista 7 on saanut yksittäisiä tai useampia kouristuskohtauksia, joita ei ole diagnosoitu epilepsiaksi, pari näistä selkeästi jo vanhemmalla iällä (yli 9 v.), jolloin taustalla on todennäköisesti jotain muuta kuin idiopaattinen epilepsia. Yksittäisen kohtauksen syy on usein jäänyt selviämättä.

Kuudelle koiralle on diagnosoitu epilepsia, joka on kaikilla alkanut ensimmäisellä kohtauksella 1,5–3 vuoden iässä. Kaikilla kohtauksia on ollut useita, ja lääkitys sairauteen. Pääosin koirat ovat saaneet Grand mal -tyyppisiä yleistyneitä epileptisiä kohtauksi, joissa oireet ovat mm. tajunnan menetys (koira kaatuu kyljelleen), voimakkaat kouristukset raajoissa, runsas syljeneritys (kuolaaminen tai vaahtoaminen suussa, tahaton virtsaaminen ja ulostaminen) sekä mahdollisesti ääntely (vinkuminen, murina tai ”kirkuminen”). Puolella epilepsiaa sairastavista koirista kohtaukset on saatu kohtuulliseen hallintaan lääkityksellä, mutta valitettavasti puolella lääkityksen säätämisestä ja yhdistelmistä huolimatta, kohtaukset ovat jopa lisääntyneet ja elämä sairauden kanssa on saattanut käydä mahdottomaksi.

Vastausten koirista 6:lla on todettu sydänsairaus. Näistä kahdella on myöhemmällä iällä tai muutoin satunnaisesti tehty löydös, joilla ei välttämättä ole vaikutusta koiran elämään. Neljällä koiralla on todettu synnynnäinen kehityshäiriö sydämessä (aortan/keuhkovaltimon ahtauma, läppien kehityshäiriö), joiden vakavuusasteet vaihtelevat lievästä vaikeaan. Vakavammissa tapauksissa koiran elinikä jää yleensä valitettavan lyhyeksi.

Muiden sairauksien osiossa käsiteltiin vielä kasvaimet, pois lukien nisäkasvaimet. Seuraavassa kuvassauvassa on esitetty kasvaimin yleisyyttä. Kasvaimia on todettu 8 %:lla kyselyn koirista, jotka jakautuvat suunnilleen tasan hyvän- (19) ja pahanlaatuisten (23) kesken. Hyvänlaatuisissa kasvaimissa on usein kysymys mm. ihoon liittyvistä pateista/kasvaimista. Pahanlaatuisissa kasvaimissa dominoi pernakasvaimet noin 30 % osuudella, myös mm. luusyöpä ja hemangiosarkooma nousevat esiin erilaisten kasvaimien joukosta. Kasvainsairaudet/syöpä on Kennelliiton jalostustietokannan kuolinsyykirjausten mukaan valitettavasti yleisin valkoisenpaimenkoiran kuolinsyy vanhuuden jälkeen peräti 19 % osuudella, kun vanhuus on merkitty syyksi 22 %:lla kuolleeksi merkityistä koirista.