Silmät ja hampaat

Vastausten koirista 20 %:lla silmät on tarkastettu virallisesti koskien perinnöllisiä silmäsairauksia ja silmät on todettu terveiksi lausunnon ollessa voimassa vastaushetkellä. 25 %:lla silmät on myös todettu terveiksi, mutta lausunto on yli 2 vuotta vanhana vanhentunut.  Hieman alle 10 %:lla (48) vastausten koirista silmissä on todettu perinnöllisiin silmäsairauksiin viittaavia muutoksia tai itse sairauksia. Nämä jakautuvat suunnilleen puoliksi alle (voimassa) ja yli (ei voimassa) kaksi vuotta vanhojen lausuntojen kesken. Vastausten koirista siis peräti 53 % on tutkittu silmien osalta virallisesti vähintään kerran. Kennelliiton jalostustietokannan mukaan silmiä on virallisesti tutkittu 37 %:lta vuosina 2012–2023 syntyneistä koirista, joista terveiksi on todettu 82 %. Terveyskyselyyn vastattujen, vähintään kertaalleen tutkittujen koirien silmistä 83 % on todettu terveiksi perinnöllisten silmäsairauksien osalta.

Terveyskyselyn mukaan 18 % (94) vastausten koirista on sairastanut silmätulehduksen tai useampia, näistä noin neljäsosa pentuajan silmätulehduksen ja noin puolet yksittäisen silmätulehduksen. Muutamia silmätulehduksia on sairastanut 16 koiraa ja 4 koiralla tulehduksia on ollut useita. 28 koiralla (n. 5 %) on diagnosoitu silmäsairauksia (muita kuin silmätulehdus) muualla kuin virallisessa silmätarkastuksessa, jotka eivät näy Kennelliiton jalostustietokannassa. Yksittäisinä/parina diagnoosina mm. pentuajan rakkulainen silmätulehdus ja ylimääräiset silmiä hankaavat ripset (distichiasis). Muutama koira kärsii kuivasilmäisyydestä, jonka taustalla voi olla myös mm. autoimmuunisairaus. Suurin osa (19 koiraa) silmätarkastusten ulkopuolella silmäsairausdiagnoosin saaneista koirista sairastaa plasmoomaa, pannusta tai molempia (7 koiraa). Plasmoomaa ja pannusta on diagnosoitu suunnilleen yhtä paljon. Pannus (krooninen pinnallinen sarveiskalvon tulehdus) on autoimmuuniperäinen etenevä silmäsairaus. Tyypillisesti sarveiskalvo verisuonittuu, sidekudostuu ja pigmentoituu. Muutokset ilmenevät yleensä molemmissa silmissä. Pannus voi erityisesti hoitamattomana johtaa koiran sokeutumiseen. Plasmoomassa puolestaan vilkkuluomen reuna paksuuntuu immuunivälitteisen tulehduksen seurauksena. Näiden sairauksien perinnöllisyyden vuoksi diagnoosit olisivat toivottavia tehdä myös virallisina silmätarkastuksina, jolloin ne näkyisivät jalostustietokannassa.

Jalostustiekannan mukaan vuosina 2012–2023 syntyneiden koirien yleisimmät silmäsairaudet ovat distichiasis (ylimääräiset ripset), sarveiskalvon dystrofia/degeneraatio, muu vähämerkityksellinen kaihi, pannus ja plasmooma. Kun huomioidaan, että erityisesti pannusta ja plasmoomaa diagnosoidaan runsaasti virallisten silmätarkastusten ulkopuolella, on näiden autoimmuunitaustaisten silmäsairauksien esiintyvyys rodussa huomattavasti jalostustietokannan lukuja suurempi, jopa kaksin-kolmikertainen.

Silmäsairauksien osalta pannuksesta ja plasmoomasta on meneillään tutkimus Hannes Lohen johtamassa koirien geenitutkimuksissa Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. (https://www.koirangeenit.fi/projektit/tutkimusprojektit/silmasairaudet/pannus-plasmooma/)

Lähes kaikilla valkoisillapaimenkoirilla on normaali saksipurenta. 8 koiralla kyselyyn vastatuista oli tasapurenta, kahdella alapurenta ja kolmella yläpurenta. Purentaongelmia rodussa ei siis juurikaan esiinny, mutta koirien alaleuat ovat melko usein kevyehköjä, joka voidaan todeta mm. näyttelyarvosteluiden kautta. Toiveena on, että leuat eivät kevenny lisää, jotta purentaongelmilta vältytään myös tukevaisuudessa.

Vastausten koirista 90 %:lla on normaali 42 hampaan pysyvä hampaisto. 35 koiralla on hammaspuutoksia ja 8 koiralla ylimäärisiä hampaita. 12 koirista oli vielä niin nuoria, että pysyvä hampaisto on vasta tulossa. Hammaspuutoksista 40 % johtuu hampaiden poistoista tapaturmien ja muiden syiden takia. Synnynnäiset hammaspuutokset ovat pääosin yhden tai useamman välihampaan P1 tai P2 puutoksia. Ylimääräiset hampaat ovat useimmiten etuhampaita ja joskus myös välihampaita.

Muutamalla prosentilla vastausten koirista on todettu muita hampaiden tai suun sairauksia. Muista suun sairauksista yleisimmin todettu on parodontiitti (6 koiraa). Muutamilla koirilla on todettu ientulehdusta ja hammaskiveä. Yksittäisinä ongelmina esiintyy hampaiden kulumaa, löystymistä ja muita vaurioita, jotka ovat voineet johtaa hampaiden poistoon.

Muissa hampaiden tai suun sairauksissa huomioidaan linguoversio purentavirhe, jossa alakulmahampaat ovat liian pystyasennossa ja kääntyneet kielen puolelle. Linguoversiossa hampaan kärki pureutuu yläikeneen tai jopa kitalakeen, mikä johtaa kivuliaisiin pehmytkudosvaurioihin ja tulehduksiin. Linguoversio liittyy usein kapeaan ja lyhyeen alaleukaan. Tämän tyyppistä ongelmaa esiintyi neljällä koiralla, joista osa korjaantui iän myötä pienemmällä hoidolla, mutta joku vaati myös järeämpiä toimenpiteitä hampaistoon. Syinä näissä oli pääosin kapea alaleuka. Jo muiden purentavirheiden yhteydessä todettiin rodun yksilöissä esiintyvän kevyen alaleuan ongelmat ja keveyteen liittyy usein myös kapeus. Rodunomaisen alaleuan tulisi siis olla riittävän vahva, pitkä ja leveä, jotta vahvat hampaat mahtuvat sijoittumaan suuhun oikea-asentoisesti.

Kuvan tietolähde: Kennelliiton jalostustietokanta