Tuki- ja liikuntaelimet

Luuston osalta virallisia luustokuvauksia on suoritettu 71 %:lle terveyskyselyn koirista ja 15 % koirista  on ollut vielä alle 2-vuotiaita, joilla luustokuvaukset ovat vasta edessä. Kennelliiton jalostustietokannan mukaan 2012–2023 syntyneistä koirista 53 % on kuvattu lonkkien ja kyynärien osalta, hieman pienempi osuus on myös kuvattu selän osalta, joten kyselyn vastaajat ovat olleet keskimääräistä kiinnostuneempia koiriensa terveystutkimuksista.

Kun tarkastellaan rodun lonkkientilannetta Kennelliiton jalostustiekannasta 2012–2023 syntyneiden koirien osalta, lonkkien osalta terveitä (A tai B) koiria rodussa on n. 70 %. Jos rajoituksin jalostukseen hyväksyttävä C-lonkkakin huomioidaan terveiden mukana, kasvaa osuus yli 90 %:iin. D-lonkkaisten koirien osuus rodussa on 7 % ja E-lonkkaisten osuus kokonaisuudesta on lähes nollassa. Terveystilanne lonkkien osalta näyttää siis kokonaisuutena kelvolliselta.

Tarkasteltaessa Kennelliiton jalostustietokantaa 2012–2023 syntyneiden koirien kyynärien osalta, lähes 80 % koirista on kyynäriltään terveitä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kyynärnivelten kasvuhäiriöitä on erilaisia, jotka voivat olla vaikeita diagnosoida, ja vaatisivat usein röntgenkuvausta edistyneempää tutkimustekniikkaa. Röntgenkuvissa ongelmat näkyvät joskus vasta siinä vaiheessa, kun kyynärissä on jo nivelrikkomuutoksia.  Koirista 20 %:lla on siis kyynärkuvauksessa (pääosin röntgen) todettu muutoksia kyynärissä, joista suurin osa on astetta 1, mutta vakavampiakin muutoksia on diagnosoitu.  Koska koiran liikkeessä etuosa ottaa vastaan suuren osan koiran painosta, ovat kyynärnivelten ongelmat usein vakavampia kuin esimerkiksi lonkkanivelten kasvuhäiriöt.

Panosteiittia on todettu noin 10 %:lla vastausten koirista, mutta sitä luultavasti esiintyy hieman todettua enemmän, koska osa tapauksista jää diagnosoimatta. Nuorten koirien ontumaoireet viittaavat yleensä panosteiittiin, erityisesti oireiden kadottua kasvin ja iän myötä.  Yleisimmin panosteiittia esiintyy 6 kk-1 v ikäisillä koirilla ja useimmiten myös useammassa raajassa.

Reilulla 15 %:lla koirista on havaittu oireita tuki- ja liikuntaelinten sairauksista, kuten esimerkiksi ontumista, vaikeuksia hyppäämisessä tai pystyyn nousemisessa, ja joiden syynä ei kuitenkaan ollut nuoruusiän panosteiitti. Oireet ovat pääasiassa esiintyneet ontumisena. Muita yleisempiä oireita ovat hyppäämisvaikeudet, epäpuhdas liikunta sekä jäykkyys, joka usein korostuu koira noustessa ylös tai vaikeudet käydä istumaan/makaamaan. Noin 10 %:lla koirista on diagnosoitu yksi tai useampi tuki- tai liikuntaelinten sairaus, osa näistä koirista kuitenkin on oireettomia. Kolmasosalla diagnosoiduista koirista on todettu spondyloosi eli selkänikamien kasvamista yhteen, kun nikamien välille muodostuu luiset sillat. Neljäsosalla diagnoosina on nivelrikko yhdessä tai useammassa nivelessä kaikki nivelet huomioiden. Muita kyynärnivelen kasvuhäiriöitä/-ongelmia potee n. 10 % diagnoosin saaneista koirista ja saman verran on diagnosoitu cauda equina –syndroomaa (=lumbosakraalistenoosi) eli selkäytimen ahtauma lantioristiluualueella sekä eturistisidevammoja. Välilevyongelmia (välilevytyrä, välilevyn pullistuma) on diagnooseista noin 5 %.

Kuvien tietolähde: Kennelliiton jalostustietokanta